Tulkin ammattietiikka ja työskentely

Semantixin tulkit noudattavat ammattietiikkaa ja työskentelevät hyvän tulkkaustavan mukaisesti.

Seuraavat neljä kohtaa ovat tulkin ammattietiikan pääkohdat:

  1. Tulkki tulkkaa kaiken mitä sanotaan: tulkki ei jätä mitään tulkkaamatta eikä lisää mitään.
  2. Tulkki on on neutraali ja puolueeton: tulkki ei asetu kummankaan tulkattavan puolelle eikä puutu keskusteluun.
  3. Tulkki on vaitiolovelvollinen: kaikki tulkkauksen aikana esiintuleva on salassapidettävää.
  4. Tulkki tulkkaa aina minä-muodossa: Minä-muodossa tulkkaaminen korostaa tulkin roolia neutraalina osapuolena. 

Tulkin työskentelystä

Esittely

Tulkki aloittaa aina esittelemällä itsensä ja tulkin roolin molemmilla tulkkauskielillä. Esittelyssä tulkki kertoo edellä mainitut neljä kohtaa. Näin keskustelun molemmat osapuolet voivat tuntea olonsa turvalliseksi ja olla varmoja siitä, että kuulevat kaiken mitä sanotaan. 

Valmistautuminen

Tulkki valmistautuu tulkkaukseen tutustumalla tulkkauksen aiheeseen ja sanastoon. Tulkilla on aina mukanaan muistiinpanovälineet ja tarvittaessa sanakirja. Tulkki valmistautuu myös mahdollisiin tulkkaustilanteen erityishaasteisiin, kuten esimerkiksi lapsen tai psykiatrisen aiheen tulkkaamisen asettamiin vaatimuksiin. Tulkki valmistautuu myös ottamalla ajoissa selville tulkkauspaikan sijainnin ja matkareitin ja matkustustavan.

Jääviys

Tulkki ei ota vastaan toimeksiantoa, johon hän on esteellinen tai jäävi. Jääviyden peruste on mm. sukulaisuus, ystävyyssuhde tai taloudellinen suhde jompaan kumpaan tulkattavaan.  

Tulkin sijoittuminen tulkkaustilassa

Tulkki asettuu sellaiseen paikkaan, että hän näkee ja kuulee hyvin. Tulkki istuu aina molempien tulkattavien välissä (”kolmiossa”), yhtä kaukana molemmista.

Tulkkauksen aikana

Tulkki tekee muistiinpanoja muistinsa tueksi tulkatakseen kattavasti. Tarvittaessa tulkki voi tarkistaa jonkin termin sanakirjasta tai sanastosta. Mikäli tulkki ei ymmärrä jotakin kuulemaansa, hän pyytää puhujaa selvittämään sanomaansa ja informoi siitä molempia osapuolia heidän kielillään. Tulkki on kielen ammattilainen mutta asiakas on aina oman alansa paras asiantuntija. Tulkkauksen lopuksi tulkki tuhoaa muistiinpanonsa.

Suomen lainsäädännössä tulkkaus mainitaan mm. seuraavissa kohdissa:

  • Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) 7 §
  • Valtioneuvoston asetus (512/1999, muut. 196/2002) 1, 5, 13, ja 14 §
  • Hallintolaki (434/2003) 26 §
  • Hallintolainkäyttölaki (586/1996) 77 §
  • Kielilaki (423/2003) 18 §
  • Ulkomaalaislaki (301/2004) 10 §, 203 §
  • Esitutkintalaki (449/1987) 37 §
  • Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) 3 §, 5 §
  • Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) 5 §.

Lue blogikirjoituksemme, miten asioimistulkin ammattisäännöstö ohjaa tulkin työtä.