Säännöt ja toimitusehdot

Älä haksahda näihin! Viisi yleisintä kirjoitusvirhettä

Huoliteltu kieliasu tuo tekstiin uskottavuutta ja varmistaa, että viesti menee perille. Aluksi kannattaa pistää kuntoon perusasiat eli oikeinkirjoitus. Oikeinkirjoitus tarkoittaa yleisesti hyväksyttyä tapaa käyttää kirjaimia ja merkkejä, eli esimerkiksi välimerkkejä, numeroita, lyhenteitä, yhdyssanoja, isoja ja pieniä alkukirjaimia ja vierassanoja. Kokosimme avuksi lyhyen muistilistan ja hyödyllisiä lähteitä.

Julkaistu 19.5.2017

1. Yhdysmerkki

Yhdysmerkki helpottaa kokonaisuuksien hahmottamista. Sillä erotetaan esimerkiksi kaksi samaa vokaalia yhdyssanan osien rajalla (tasa-arvo) tai erisnimi ja lyhenne yhdyssanassa (Semantix-käännöstoimisto, AV-kääntäjä). Myös yhdyssanoihin sisältyvät vierassanat erotetaan silloin, kun sana on outo tai vaikeasti hahmottuva (par-tulos, in-house-kääntäjä). Muuten yhdysmerkkiä ei tarvitse vierassanoissa käyttää, ja etenkin tutuista sanoista se jää usein pois (internetyhteys). Päänvaivaa aiheuttavat usein sanaliiton sisältävät yhdyssanat. Niissä yhdysmerkki yhdistää sanaliiton yhdyssanan jälkiosaan siten, että yhdysmerkki tulee kiinni jälkiosaan ja väliin tulee välilyönti (avaimet käteen ratkaisu).

Huomaa myös, että yhdysmerkki on lyhyempi kuin ajatusviiva. Word-tekstinkäsittelyohjelman käyttäjien tulee olla erityisen tarkkana, sillä se tekee yhdysmerkille usein tepposet ja muuttaa sen huomaamatta ajatusviivaksi.

2. Yhdyssanat

Yhdyssanat lipsahtavat nopeassa viestinnässä joskus erilleen, vaikka sana olisi tuttukin. Myös suomen kieleen tottumattomat älylaitteet saattavat suorastaan kannustaa kirjoittamaan yhteen kuuluvia sanoja erikseen. Perussäännöt ovat melko helpot, mutta jonkin verran joutuu väistämättä opettelemaan ulkoa tai tarkastamaan. On myös sanoja, joissa sekä erilleen että yhteen kirjoitettu muoto on mahdollinen. Vaihtelua aiheuttaa esimerkiksi sanan vakiintuneisuus ja se, mikä sanaa ympäröi.

Perussääntö on se, että kun peräkkäiset sanat yhdessä muodostavat käsitteen nimityksen, ne kirjoitetaan yleensä yhteen, ja sanat tulevat yhteen aina, jos ensimmäinen sana on perusmuotoinen (esim. käännöstoimisto, tulkkaustoimeksianto). Kun ensimmäinen osa on jossakin sijamuodossa, kuten genetiivissä, hahmottaminen on joskus hankalampaa. Jos yhdistelmä on vakiintunut ja termimäinen (projektinhallinta), se kirjoitetaan yhteen. Jos ilmaisuun lisätään määrite, osat voidaan kuitenkin erottaa toisistaan (tämän projektin hallinta). Adjektiivit kirjoitetaan yleensä erilleen substantiiveista, mutta on yhdyssanoja, joissa adjektiivi muodostaa sanan alkuosan. Tällöin merkityskin muuttuu (vrt. isovarvas ja iso varvas). Jos adjektiivi yhdistyy perusmuotoiseen sanaan, sanat kirjoitetaan aina yhteen (koulukypsä). Erityisen kinkkisiä ovat erilaiset pikkusanoista koostuvat sanaparit. Esimerkiksi kuin- ja kun-osan sisältävät sanat kirjoitetaan erilleen (ennen kuin, sitten kun), kun taas päin-osan sisältävät sanat voi yleensä kirjoittaa sekä yhteen että erikseen (täälläpäin tai täällä päin). Kiteytyneet sanaparit kirjoitetaan yleensä erilleen. Tiesitkö, että erilleen kirjoitetaan esimerkiksi edellä mainittu, ennen kaikkea ja alun perin?

3. Isot alkukirjaimet
Suomen kielessä isoa alkukirjainta käytetään pääasiassa erottamaan virkkeet ja muut vastaavat tekstin osat toisistaan sekä erottamaan erisnimet yleisnimistä. Erisnimiä ovat esimerkiksi henkilöiden, laitosten, yhdistysten ja yritysten nimet (esim. Aleksis Kivi, Semantix, Animalia, Opetushallitus), paikannimet (esim. Suomi, Etelä-Eurooppa), rakennusten nimet (esim. Eduskuntatalo), puolueiden viralliset nimet (esim. Vasemmistoliitto), ja tuotenimet (esim. Memsource). Myös tuotenimiä koskevat suomen kielen oikeinkirjoitussäännöt, vaikka tuotteiden nimeämisessä ja markkinoinnissa otetaan usein erivapauksia.

Englanti houkuttelee joskus kirjoittamaan isolla alkukirjaimella sellaisiakin sanoja, jotka suomessa on syytä kirjoittaa pienellä. Pienen alkukirjaimen saavat esimerkiksi kielten nimet ja paikannimistä johdetut asukkaannimet (esim. suomi ja espanjalainen) sekä viikonpäivien ja kuukausien nimet (maanantai, elokuu).

4. Pilkku ja lauseenvastike
Englannin vaikutusta taitaa olla sekin, että lauseenvastikkeen ja erilaisten lauseenalkuisten ilmaisujen jälkeen livahtaa tekstiin yhä useammin pilkku. Lauseenvastike on sivulausetta vastaava tiivis rakenne, esimerkiksi tulkattuaan Semantixille virkkeessä Tulkattuaan Semantixille Ali päätti ryhtyä kokopäiväiseksi tulkiksi. Sitä ei koskaan eroteta muusta virkkeestä pilkulla. Lauseenalkuisia asennetta tai näkökulmaa ilmaisevia sanoja (valitettavasti, toisaalta, ihme kyllä) ja esitysjärjestyksestä kertovia ilmaisuja (ensiksikin) ei myöskään yleensä eroteta pilkulla. Näiden perään voi kuitenkin lisätä pilkun silloin, kun ilmaisu on erityisen painokas.

5. Taivutuspäätteen liittäminen lyhenteisiin
Taivutuspääte lisätään lyhenteisiin pääsääntöisesti kaksoispisteen avulla (dvd:n, UM:ssä). Kaksoispistettä ei kuitenkaan tarvita, jos lyhenne sisältää sanan viimeiset kirjaimet (nron, Hkiin) tai jos lyhenteen voi lukea sanana (Kelalta, YLEn). Huomaa, että taivutuspääte kirjoitetaan pienellä, vaikka lyhenne koostuisi isoista kirjaimista. Päätteiden muoto riippuu puolestaan lukutavasta. Jos lyhenteen voi lukea sanana ja se päättyy vokaaliin, päätteen voi liittää sanaan suoraan. Jos tällaisen lyhennesanan viimeinen kirjain on konsonantti, lisätään i-kirjain (UNICEFille). Jos lyhenne luetaan kirjain kerrallaan, siihen lisätään kaksoispiste ja taivutuspääte. Taivutuspääte voi noudattaa joko kokonaisen sanan taivutusta (SKTL:oon) tai kirjain kerrallaan lausutun sanan taivutusta (SKTL:ään).

Apua Kotimaisten kielten keskuksen julkaisuista
Kuten kaikkiin sääntöihin, yllä oleviinkin sisältyy poikkeuksia ja tarkennuksia. Parhaat vastaukset oikeinkirjoitusta, kielioppia ja nimiä koskeviin kysymyksiin löydät Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen julkaisuista. Painavaa painettua sanaa sisältävät muun muassa Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas, Kielitoimiston nimiopas, Kielitoimiston kielioppiopas ja Kielikello-lehti. Niiden sisältöjä on saatavilla myös verkosta, osoitteesta http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/. Kotuksella on myös palveleva neuvontapuhelin, jonka numero on 0295 333 201.

Lähteet: Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas, Kielikello, Kirjoittajan ABC-kortti

(http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/) ja www.kotus.fi.

Viimeisimmät blogipostaukset

Kakor, Kekse, μπισκότα, galletas, evästeet, eväste, печенье, 曲奇饼, cookies

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Evästeet ovat tietueita, jotka tallentuvat tietokoneellesi/puhelimeesi, ja joiden avulla voimme tehdä käynnistäsi kotisivuillamme entistä paremman. Jos jatkat sivuston käyttöä, sallit tämän.

Voit lukea lisää evästeistä ja niiden poistamisesta täältä