Säännöt ja toimitusehdot

Suomenruotsin ja ruotsinruotsin erot

Mitä eroa on suomenruotsilla ja ruotsinruotsilla? Pitäisikö eroja vaalia vai häivyttää? Mitä haasteita erot teettävät kääntäjälle? Lue kääntäjämme Lovisa Jakobssonin kirjoitus aiheesta. Lovisa työskentelee Tukholmassa ja on kirjoittanut alkuperäisen tekstin ruotsiksi.

Julkaistu 30.6.2015

Suomenruotsin ja ruotsinruotsin erot

Missä ruotsia puhutaan? Kun ruotsalaisilta kysytään, todennäköisin vastaus on, että Ruotsissa. Ei ihme, koska siellähän suurin osa ruotsin puhujista asuu. Turhan moni Ruotsissa kuitenkin unohtaa Suomen, jossa on lähes 300 000 äidinkielistä ruotsin puhujaa. Ruotsia äidinkielenään puhuvat suomalaiset ovat suomenruotsalaisia. Ruotsissa moni ei tiedä, että Suomessa on kaksi virallista kieltä, ja että moni Suomessa syntynyt on ruotsinkielinen.

Suomessa puhuttava ruotsi ei ole oma erillinen kielensä, vaan se on samaa ruotsia kuin Ruotsissa puhuttava ruotsi. Suomalaisten ruotsissa on kuitenkin tiettyjä piirteitä, jotka poikkeavat Ruotsissa puhuttavasta ruotsista. Yksinkertaisuuden vuoksi kutsun Suomessa puhuttavaa ruotsia suomenruotsiksi ja Ruotsissa puhuttavaa ruotsia ruotsinruotsiksi. Väitöskirjaansa valmisteleva kielikonsultti Linnea Hanell tarkastelee suomenruotsia ruotsinruotsin näkökulmasta raportissaan, jota suosittelen lämpimästi kaikille, jotka haluavat tietää näistä eroista enemmän. Tässä blogikirjoituksessa viittaan raporttiin useita kertoja.

Mitkä ovat suomenruotsille tyypillisiä piirteitä?

Suomenruotsissa käytettäviä ilmauksia, joita ruotsinruotsissa ei ole, kutsutaan finlandismeiksi. Finlandismeja on erityyppisiä, ja esittelen tässä niistä muutaman.

Kulttuurisidonnaiset finlandismit (ruotsiksi oegentliga finlandismer)

Kulttuurisidonnaisia finlandismeja ovat sanat, jotka kuvaavat vain Suomessa esiintyviä ilmiöitä ja jotka siksi ovat ruotsinkieliselle vieraita. Näissä tapauksissa ei siis ole oikeastaan kyse siitä, että sana itsessään olisi vieras, vaan pikemminkin siitä, että itse ilmiö on tuntematon. Esimerkiksi sana jokamiehenoikeus kuulostaisi oudolta käännettynä jonkin sellaisen maan kielelle, jossa jokamiehenoikeuksia ei tunneta, vaikka kielestä itsestään ei löytyisi ilmiölle mitään muutakaan sanaa. Tällaisia kulttuurisidonnaisia finlandismeja suomenruotsissa edustavat esimerkiksi memma (mämmi) ja aktielägenhet (osakehuoneisto).

Viralliset finlandismit

Viralliset finlandismit ovat sanoja ja ilmaisuja, jotka ovat vakiintuneita Suomen lainsäädäntöön ja joita ei siksi voida korvata muilla sanoilla. Sanalla voi olla ruotsinruotsalainen vastine, joka ei kuitenkaan aina ole tarkka. Esimerkkisanoja ovat rådgivningsbyrå (neuvola, Ruotsissa barnavårdscentral), läroplikt (oppivelvollisuus, lähin vastine skolplikt, joka ei kuitenkaan ole täysin sama asia) ja skattekort (verokortti, suunnilleen sama kuin skattsedel).

Arkaismit

Arkaismit ovat kielen piirteitä, jotka ovat ajan myötä periaatteessa kadonneet kielestä, mutta ovat vielä käytössä tietyillä alueilla. Suomenruotsissa on monia arkaismeja, jotka ruotsalaiset saattavat yhä tuntea mutta jotka vaikuttavat vanhanaikaisilta. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi pulpet, ruotsinruotsissa skolbänk, byk/tvätt ja verbi minnas, ruotsinruotsissa kom ihåg.

Arkaismi ei välttämättä ole vain yksittäinen sana. Suomenruotsissa esimerkiksi verbi besluta taipuu yhä tietyissä yhteyksissä vahvasti. Ennen ruotsinruotsissakin taivutettiin samoin, eli besluter, beslöt, beslutit. Nykyisin on käytössä taivutus beslutar, beslutade, beslutat. Ruotsinruotsissa beslöt saattaa joidenkin mielestä olla oikein, mutta vaarana on, että joku ruotsinruotsalainen saattaa pitää kirjoitusasua besluter pelkkänä kirjoitusvirheenä.

Vakiintuneita finlandismeja

Jotkin klassiset finlandismit saattavat aiheuttaa ruotsinruotsalaisille päänvaivaa. Tällaisia finlandismeja on eri tyyppisiä. Esimerkiksi nämä kannattaa painaa mieleen:

  • Tillsvidare merkityksessä hittills (toistaiseksi)
  • Skumvin merkityksessä mousserande vin (kuohuviini)
  • Semla merkityksessä fralla (eli sämpylä, joka on oikeastaan sanan alkuperäinen merkitys – ”ruotsalainen” semla on Suomessa fastlagsbulle eli laskiaispulla)
  • Råddig merkityksessä förvirrad, stökig (sekava)
  • Ännu merkityksessä ytterligare (lisäksi)
  • Hoppeligen merkityksessä förhoppningsvis (toivottavasti)
  • Nog merkityksessä definitivt (varmasti)
  • Morgonmål merkityksessä frukost (aamiainen)
  • Konditionslänk merkityksessä motionsrunda (kuntolenkki)
  • Örfil merkityksessä kanelbulle (korvapuusti)

Tyylieroja

Suomenruotsin ja ruotsinruotsin välillä on eroa myös tyyliseikoissa. Ruotsissa kielenkäyttöä on selkeytetty jo 40 vuoden ajan. Tässä klarspråksarbetet-työssä on päästy pitkälle. Nykyisessä kielilaissa todetaan, että virallisen ruotsin tulee olla vårdad, enkel och begriplig eli huoliteltua, selkeää ja ymmärrettävää (lisätietoa ruotsiksi Ruotsin kielilainsäädännöstä on tässä blogikirjoituksessa). Viralliset tekstit eivät Ruotsissa enää ole yhtä vaikeatajuisia ja kapulakielisiä kuin ennen, ja usein teksteissä puhutellaan lukijaa suoraan.

Suomalaista kielenkäyttöä ei ole vielä onnistuttu selkeyttämään yhtä paljon, mikä näkyy suomenkielisissä ja suomenruotsalaisissa virallisissa teksteissä. Hanellin mukaan esimerkiksi suomenruotsalaisissa virallisissa teksteissä virkkeiden alkuun pannaan usein lisätietoa kiilalauseilla (sivulause virkkeen keskellä), mikä tekee tekstistä raskaslukuisen. Hanell toteaa myös, että suomenruotsissa partikkeliverbien osat ovat yleensä yhdessä kuten sanoissa omräkna tai avdra. Ruotsinruotsissa tavallisempia muotoja ovat räkna om ja dra av.

Hanellin mukaan suomen kielen vaikutus näkyy myös tyylissä. Passiivia käytetään suomessa yleisesti, mikä heijastuu suomenruotsiin. Käytän tässä esimerkkinä Suomen oikeusministeriön laatimaa selvitystä Förhandsbedömning av språkliga konsekvenser vid beredning av förändringar i lagstiftning och administration, suomeksi Kielellisten vaikutusten ennakkoarviointi lainsäädännön ja hallinnon muutosten valmistelussa. Olen merkinnyt passiivimuotoiset verbit tekstiin:

Om tillämpligheten av justitieministeriets anvisningar inom förvaltningsverksamheten har konstaterats i avgörandet av Riksdagens justitieombudsman den 22 mars 2012 (Dnr 1962/4/09), att checklistan också med fördel kan användas då anvisningar eller andra administrativa styrinstrument utarbetas. Sama suomeksi: Oikeusministeriön ohjeen soveltuvuudesta hallintotoimintaan on Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisussa 22.3.2011 (DNr 1962/4/09) todettu, että tarkistuslistaa voidaan hyvin käyttää kun ohjeistusta tai muita hallinnollisia ohjausvälineitä laaditaan.

Kääntäjän rooli

Hanellin raportin perusteella meillä kääntäjillä on tärkeä tehtävä. Emme saa antaa suomenkielisen lähdetekstin vaikuttaa liikaa käännökseen. Sama haaste on tuttu kaikille kääntäjille lähdekielestä riippumatta. Hanell nimittäin toteaa, että suomenruotsalaisiin teksteihin hiipii poikkeuksia usein juuri suomen kielen vaikutuksesta. Tämä käy erityisen selvästi ilmi Hanellin havainnosta, jonka mukaan esimerkiksi lehtitekstissä poikkeuksellisia piirteitä on vähemmän. Lainaus Hanellilta:

”Eräs tekstilaji, jossa tilanne näyttää huonommalta, ovat viranomaisten julkaisemat tekstit. Usein ongelman ydin näyttää olevan ajan ja resurssien puute suomesta käännettäessä. Tuloksena on monesti lauseita, joissa esiintyy pieniä kielioppivirheitä. Ei ole myöskään tavatonta, että tekstiä on suorastaan vaikea ymmärtää. Suoraan sanottuna voi väittää, että jotkin virkkeet eivät ole päässeet ruotsin kieleen aivan perille asti, vaikka ne on käännetty."

Suomenruotsin ollako vai eikö olla

Kun tekstejä käännetään suomesta ruotsiin, suomenruotsalaiset ilmaukset eivät yleensä ole ongelma. Usein kääntäjä on yksinkertaisesti pysytellyt liian lähellä lähdetekstiä. Ruotsinruotsalaisella ei yleensä ole vaikeuksia ymmärtää suomenruotsalaista tekstiä, vaikka hän huomaisikin siinä olevat suomenruotsalaisuudet.

Pitäisikö suomenruotsin ja ruotsinruotsin eroja sitten vaalia vai yrittää häivyttää? Suomessa kielenhuoltajat ovat kiistelleet asiasta kymmeniä vuosia, vaikka yleisestä suhtautumistavasta vallitseekin tietynlainen yhteisymmärrys. Ruotsin Språkrådetia eli kielineuvostoa vastaavan Suomen Kotimaisten kielten keskuksen entinen johtaja Mikael Reuter kirjoitti Hufvudstadsbladetissa vuonna 2011 näin:

Useimmat asiaa kommentoineet, Hugo Bergrothista ja hänen arvostelijoistaan aina tämän päivän kielenhuoltajiin ja heidän arvostelijoihinsa, ovat olleet yhtä mieltä pääperiaatteesta: olisi onnetonta, jos suomenruotsi etääntyisi Ruotsissa käytettävästä ruotsista ja vielä pahempaa, jos se kehittyisi omaksi kielekseen, vaikka suomenruotsissa onkin paljon säilyttämisen arvoista.

Hanell on raportissaan samoilla linjoilla:

Osa suomen- ja ruotsinruotsia erottavista kielen piirteistä on tarpeen. Niitä ovat sanat ja ilmaukset, jotka ovat sidoksissa Suomen lakiin tai muihin virallisiin asiakirjoihin, sekä sellaisten ilmiöiden nimet, joita ei esiinny Ruotsissa. Muut suomenruotsalaiset kielen piirteet on paras korvata yleiskielisellä vastineella.

Kaikki eivät tietenkään ole samaa mieltä, mutta tosiasia on, että on monin tavoin hyvä, jos suomenruotsi pysyy lähellä ruotsinruotsia. Mitä vähemmän puhujia kielen variantilla on, sitä haavoittuvammaksi se muuttuu. Mitä kauemmas suomenruotsi etääntyy ruotsinruotsista, sitä herkemmin se imee vaikutteita suomesta. Jos ruotsit pysyvät lähellä toisiaan, suomen vaikutus on paljon pienempi. Samalla ruotsinruotsi voi rikastua lainaamalla suomenruotsista sanoja ja ilmauksia, joita siitä on aiemmin puuttunut.

Vuodesta 1973 Ruotsin akatemian sanakirjan ylläpitäjät ovat ottaneet hoitaakseen myös tämän tehtävän ja alkaneet ottaa sanakirjaan mukaan finlandismeja. Tänä vuonna kirjaan kelpuutettiin uusina finlandismeina muun muassa memma, vappen (valborgsmässoafton) ja chokladstång (chokladbit tai -bar).

 

Ruotsin kielestä suomentaneet Semantixin kääntäjät Eeva Tynkkynen ja Jenni Perälä.

Viimeisimmät blogipostaukset

Kakor, Kekse, μπισκότα, galletas, evästeet, eväste, печенье, 曲奇饼, cookies

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Evästeet ovat tietueita, jotka tallentuvat tietokoneellesi/puhelimeesi, ja joiden avulla voimme tehdä käynnistäsi kotisivuillamme entistä paremman. Jos jatkat sivuston käyttöä, sallit tämän. Voit lukea lisää evästeistä ja niiden poistamisesta täältä