Laillisesti pätevä käännös on aina todiste jostakin

Laillisesti pätevä käännös on aina todiste jostakin

Kerron tässä blogikirjoituksessa laillisesti pätevien käännösten tarkoituksesta, digitalisaation vaikutuksista auktorisoitujen kääntäjien työhön ja kääntäjien auktorisointijärjestelmästä. Kirjoitus on jatkoa aiemmalle blogikirjoitukselle, jossa kerroimme, mikä tekee käännöksestä laillisesti pätevän ja milloin sellainen käännös tarvitaan.

Julkaistu 28.10.2015

Laillisesti pätevän käännöksen tehtävä on todistaa jotain

Laillisesti pätevä käännös on aina todiste. Se todistaa esimerkiksi jonkun koulutuksesta tai sanomisista vaikkapa sähköpostikirjeenvaihdon aikana. Mistä tahansa tekstistä voidaan periaatteessa laatia laillisesti pätevä käännös. Lähteen sisältö tai julkaisumuoto ei ole oleellinen, vaan auktorisoinnin tarve riippuu käännöksen käyttötarkoituksesta.

Kääntäjän ja käännöksen tilaajan vastuulla ei ole tietää, tarvitaanko laillisesti pätevä käännös. Sen tiedon ilmoittaa käännöksen vastaanottaja – esimerkiksi viranomainen, jolle valmis käännös toimitetaan.

Auktorisoidun kääntäjän vahvistama käännös on laillisesti pätevä, jollei sitä osoiteta virheelliseksi. Kääntäjällä on työstään henkilökohtainen juridinen vastuu, jota ei voida siirtää esimerkiksi käännöstoimistolle, jolle kääntäjä työskentelee. Lisäksi kääntäjää sitoo salassapitovelvollisuus.

Digitaalisistakin asiakirjoista tehdään laillisesti päteviä käännöksiä

Tyypillisesti laillisesti pätevät käännökset tehdään alkuperäisistä paperikopioista – kuten todistuksista – mutta digitalisaation myötä on alettu kääntää yhä monipuolisempia aineistoja. Joskus tekstistä ei yksinkertaisesti ole alkuperäiskopiota. Käännettäväksi voi tulla esimerkiksi sähköposteja tai kuvankaappauksia tekstiviesteistä, joita tarvitaan todisteeksi oikeuskäsittelyyn.

Sekä sähköisiä että painettuja asiakirjoja voidaan väärentää. Kääntäjä ei ole pätevä arvioimaan, onko asiakirja aito. Vahvistuslausekkeessaan kääntäjä ei ota kantaa asiakirjan aitouteen vaan vain vakuuttaa kääntäneensä saamansa materiaalin sisällön uskollisesti. Käännöksen vastaanottajan arvioitavaksi jää, onko lähdemateriaali ollut aitoa ja pitääkö sen sisältö paikkansa.

Auktorisointijärjestelmä takaa kääntäjien pätevyyden

Suomessa auktorisoitujen kääntäjien pätevyyden varmistaa Opetushallituksen yhteydessä toimiva auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunta. Saadakseen auktorisoinnin kääntäjän on osoitettava pätevyytensä tutkintolautakunnalle joko auktorisoidun kääntäjän kokeen tai korkeakouluopintojen perusteella.

Auktorisointijärjestelmä suojelee siis asiakkaan etua takaamalla, että laillisesti päteviä käännöksiä laativat pätevät kääntäjät.

Lisätietoja saa Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) hiljattain julkaisemisesta uudistetuista Laillisesti pätevien käännösten laatimisohjeista, jotka ovat erinomainen tietopaketti niin kääntäjille kuin käännösten tilaajillekin.

Opetushallitus ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto järjestivät Helsingissä 17.10.2015 tiedotuspäivän auktorisoiduille kääntäjille ja sellaisiksi aikoville. 

Jenni Perälä

Jenni Perälä on englannin ja ranskan kääntäjä ja suomen kielen kielenhuoltaja. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri. Jenni toimi Semantixissa kääntäjänä ja kielenhuoltajana vuosina 2011-2017.

Kategoriat

Viimeisimmät blogipostaukset