Kääntäjä ja Serendipin prinssit kamelin jäljillä

Kääntäjä ja Serendipin prinssit kamelin jäljillä

Serendipin kuningas lähetti kolme poikaansa ulkomaille oppimaan uusia asioita. Eräänä päivänä pojat näkivät tiellä kamelin jälkiä. Kamelia ei näkynyt missään, mutta sen jälkiä ja tienpiennarta tutkimalla prinssit pystyivät päättelemään, että kamelin toinen silmä oli sokea, siltä puuttui yksi hammas, se oli rampa ja sen selässä oli kaksi koria, joista toisessa oli voita ja toisessa hunajaa.

Julkaistu 3.5.2018

Serendip on Sri Lankan muinainen persiankielinen nimi, ja Kolme Serendipin prinssiä on vanha persialainen satu. Sadussa kolme terävä-älyistä prinssiä löytää sattumalta asioita, joita eivät olleet etsimässä. Löytöjensä perusteella prinssit tekivät päätelmiä, jotka osoittautuivat lopulta oikeiksi. Serendipin naapurimaan kuningas oli niin vaikuttunut prinssien nokkeluudesta ja päättelykyvystä, että palkkasi heidät neuvonantajikseen. 1700-luvulla tämän vanhan sadun perusteella kehitettiin serendipisyyden käsite, joka tarkoittaa sattuman ohjaamaa, odottamatonta löytöä. Serendipisyys liittyy myös moniin tärkeisiin tieteellisiin keksintöihin – yrittämisen, erehtymisen ja onnekkaiden sattumien kautta on keksitty esimerkiksi ruuti, penisilliini ja mikroaaltouuni.

Kääntäjät – Serendipin prinssien perilliset

Moni kääntäjä tunnistaa itsessään ja kollegoissaan Serendipin nokkelat ja päättelykykyiset prinssit. Aavikon sijasta nykykääntäjät seikkailevat internetissä tietoa etsimässä. He yhdistelevät erilaisia tietoja, kysyvät tarvittaessa vinkkejä kollegoiltaan ja näin pystyvät selvittämään hankaliakin asioita. Välillä kääntäjä harhautuu sivupoluille ja löytää itsensä silmäilemästä tai peräti lukemasta tekstejä, jotka eivät liity alkuperäisen tiedonhakuun mitenkään. Nämä sivupolut ovat kuitenkin kääntäjän työn suola, sillä vaikka itse ongelma ei ratkeaisikaan, kääntäjän mieleen jää paljon tiedonmurusia, joita voi hyödyntää tulevissa käännöstöissä.

Hävittääkö käännösteknologia kiinnostavat kamelinjäljet?

Käännösteknologian kehittyminen ja lisääntyneet tehokkuusvaatimukset ovat muuttaneet kääntäjän työtä. 2000-luvun kääntäjän ensisijaisia tietolähteitä ovat sähköiset käännösmuistit, termistöt ja konekääntimet, jotka antavat nimenomaan ja vain kyseiseen asiakkaaseen, aihepiiriin tai tekstilajiin liittyvää tietoa ja käännösehdotuksia. Onneksi pitkälle kehittynyt teknologia ei vielä tiedä, ymmärrä ja osaa päätellä kaikkea, vaan kääntäjä saa edelleen lähteä internetiin seuraamaan kiinnostavia kamelinjälkiä.

Lähteet:

Leena Salmen ja Kaisa Koskisen sektioesitelmä Serendipisyys ja tiedonhaku kääntämisen ja tulkkauksen KäTu2018-symposiumissa Turun yliopistolla 14.4.2018

http://fi.wikipedia.org/wiki/Serendipisyys

Viimeisimmät blogipostaukset