Auktorisoidut kääntäjät koolla Helsingissä

Auktorisoidut kääntäjät koolla Helsingissä

Yli 70 auktorisoitua kääntäjää kokoontui pari viikkoa sitten Helsingissä pidettyyn auktorisoitujen kääntäjien koulutusseminaariin, jonka Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL ja Käännösalan asiantuntijat KAJ järjestivät nyt toisen kerran.

Julkaistu 21.2.2018

Auktorisoitujen kääntäjien tekemät käännökset ovat laillisesti päteviä. Niitä tarvitaan usein kansainvälisessä asiakirjaliikenteessä, oikeusprosessien yhteydessä sekä silloin, kun asioidaan viranomaisten kanssa. Perustietoa laillisesti pätevistä käännöksistä löydät aiemmista blogikirjoituksistamme Tarvitsetko virallisen käännöksen ja Laillisesti pätevä käännös.

Auktorisoidut kääntäjät noudattavat työssään SKTL:n julkaisemia Laillisesti pätevien käännösten laatimisohjeita, joita päivitetään aika ajoin, viimeksi vuonna 2015. 

Seminaarissa kuultiin useiden asiantuntijoiden puheenvuoroja auktorisoituun kääntämiseen liittyvistä erityisaiheista, joista käsittelen seuraavassa kahta.

Pitääkö asiakirjat laillistaa?

Uudenmaan maistraatissa työskentelevä julkinen notaari Toni Ruotsalainen kertoi asiakirjojen laillistamisesta. Laillistaminen tarkoittaa sitä, että esim. suomalaisen viranomaisen antama asiakirja on pätevä myös jossakin toisessa maassa.

Laillistaminen tehdään kahdella eri tavalla riippuen siitä, onko kyseinen maa allekirjoittanut Haagin yleissopimuksen vuodelta 1961 vai ei. Suomessa ja muissa Haagin sopimukseen liittyneissä maissa annetut yleiset asiakirjat laillistetaan ns. Apostille-todistuksella, jonka Suomessa myöntää maistraatissa työskentelevä notaari. Näin vahvistetaan myös auktorisoitujen kääntäjien käännökset silloin, kun kohdemaan viranomainen sitä edellyttää. Ellei kohdemaa kuulu Haagin sopimuksen piiriin, tarvitaan ns. perinteinen laillistamismenettely (grand legalisation), jossa asiakirjan laillistaa sekä Suomen ulkoministeriö että kyseisen maan toimivaltainen edustusto Suomessa.

Usein on tärkeää laillistaa sekä alkuperäinen asiakirja että sen käännös. Käännöstoimiston asiakkaan tulee itse selvittää laillistuksen tarve esimerkiksi kysymällä asiasta siltä ulkomaan viranomaiselta, jolle käännös on menossa.

Esityksensä lopuksi notaari vastasi kääntäjien erityiskysymyksiin, jotka liittyivät auktorisoituihin käännöksiin niiden laillistamisen näkökulmasta.

Auktorisoitu kääntäminen digiaikana

Auktorisoitu kääntäjä Laura Vuorinen pohti omassa esityksessään sitä, miten digitalisoituminen ja yleisten asiakirjojen muuttuminen sähköisiksi vaikuttaa auktorisoitujen kääntäjien työhön.

Julkinen hallinto tuottaa kiihtyvällä vauhdilla erilaisia sähköisiä palveluja, jotka helpottavat asiakkaiden asiointia ja tehostavat julkisen hallinnon prosesseja. Tämä kehitys ei kuitenkaan juuri näy auktorisoitujen kääntäjien työssä. Laillisesti pätevän käännöksen lähdeasiakirja voi olla tulostettu sähköisestä asiakirjajärjestelmästä, eikä siinä tarvitse olla esim. leimaa tai asiakirjan antajan allekirjoitusta. Laillisesti pätevä käännös on kuitenkin aina paperituloste, jossa on käännöksen lisäksi kääntäjän vahvistuslauseke ja allekirjoitus sekä mahdollinen leima. Lisäksi käännökseen on liitetty erottamattomasti lähdeasiakirja tai sen kopio. Tällainen laillisesti pätevä käännös voidaan toimittaa asiakkaan pyynnöstä sähköisesti (skannattuna pdf-tiedostoksi) esim. kiiretilanteessa, mutta sähköinen käännösasiakirja ei ainakaan vielä ole laillisesti pätevä. Siksi käännös toimitetaan aina myös paperimuodossa.

On mielenkiintoista nähdä, milloin ja miten digitalisoituminen alkaa näkyä konkreettisesti myös auktorisoitujen kääntäjien työssä. Uskon, että perinteiset viralliset käännökset sinisine leimoineen jäävät historiaan vielä oman kääntäjäurani aikana, ja sähköisesti allekirjoitetut ja ”leimatut” käännökset alkavat siirtyä täysin sähköisesti käännöstoimistosta asiakkaalle.

Viimeisimmät blogipostaukset